Õhtumaa lõpp

« Tagasi artikli juurde    Artiklile on 561 kommentaari.

nipitiri, rDT, 2006-01-23 14:35:45

jäta nüüd see risaikeldumine... :)
*
aga ma mõtlesin tõepoolest just Sinu 60.kommi jätkuks niimoodi... võib-olla oleksin pidanud jutumärke kasutama vms...

Uuk, artiklist, 2006-01-23 14:48:22

Üks asi on välja suremine, teine aga väärikalt ning harmooniliselt kooselamine. Alla 3 lapsega peredest kasvanuil lihtsalt ongi sotsiaalne meel raske tekkima, see jääb neile võõraks ning millekski taunitavaks.

Uuk, 2006-01-23 14:54:43

Kui karjas on armastust siis pole see kari.

See ehk ongi üksikute huntide komistuskivi.

v.l., 2006-01-23 14:58:18

Alla 3 lapsega peredest kasvanuil lihtsalt ongi sotsiaalne meel raske tekkima

See on oluline, aga see ei ole määrav. See on vaid üks hulgast tegureist.

Uuk, v.l., 2006-01-23 15:15:21

Ok. Aga tegus tegur on küll. Sotsiaalse enesemõistmise, enese kehtestamise viiside, minapildi arengu, jpm puhul.

Tulend, Taivas, avisse !!!, 2006-01-23 15:19:49

Raivo J. Raave tules VIA-st välla heitä!
Ets kae, mähendse pahatüüga maha saanu —
võts säutsu kõigi parameetrite järgi täieliselt keelustet tabutiimal — abortidest!

Kae katastroofe: — ullus lännu tõine tõeste-tõeste.

Paraku, 2006-01-23 15:23:12

Inimestega on sageli teisiti...

nipitiri, Uuk, 2006-01-23 15:51:58

õige ja hea sotsiaalne käitumine pidi jah lihtsamalt tulema neil lastel, kellel on nii õde kui vend... st alla 4 lapse perekonnas ei mängi välja... :)

N, nipitirtts, 2006-01-23 15:56:09

séega, kuj mull onn xde ja vennd, sis on mejjd 4?

NI xde KUJ KA vennd, sest xde ej saa ólla kuj vennd. mis sesst et me suguvahetame.

Uuk, nipitiri, 2006-01-23 16:01:08

Ma ütlengi, et 3 miinimum. Aga see ju väga ebamugav. Ja elu peab kerge olema.

kaak, 2006-01-23 16:11:55

Ehk huvitab?
Sarnasusi on palju.

Idästä vai lännestä?
Suomalaisten geneettiset sukujuuret.

Mitokondriaalisen DNA:n (mtDNA) ja Y-kromosomin muuntelua voidaan
käyttää
apuna selvitettäessä väestöjen alkuperää, sukulaisuutta ja
muuttoreittejä.
MtDNA-tutkimukset ovat osoittaneet suomalaisten olevan äitilinjoiltaan
läntistä, eurooppalaista alkuperää, mutta Y-kromosomaalisissa
isälinjoissa
nähdään sekä läntistä että itäistä vaikutusta. Myös saamelaisten
äitilinjoista
valtaosa on länsieurooppalaisia, isälinjoista hieman alle puolet.
Uusimpien
populaatiogeneettisten tutkimusten mukaan geneettiset esivanhempamme
eivät
tulleet tänne yhdessä muuttoaallossa Volgan mutkasta, vaan väestöä on
tullut
Suomen alueelle vaiheittain useissa aalloissa aina sen mukaan, miten
mannerjää
on Suomen alueelta vetäytynyt. Esivanhempamme eivät olleet mikään
yhtenäinen
eikä erillinen osa silloista väestöä, vaan he olivat sekoittuneena
siihen
joukkoon, jossa kaikkien muidenkin eurooppalaisten väestöjen
esivanhemmat
olivat.

Eri väestöjen sukujuuria ei voida selvittää vain yhden tieteenalan
perusteella. Genetiikka, arkeologia, kielitiede - kaikki lähestyvät
asiaa omin
keinoinensa ja kysymyksenasetteluinensa, eikä tutkimustulosten yhteen
sovittaminen ole aina ongelmatonta. Usein eri asiantuntijoiden samoihin
kysymyksiin antamat vastaukset ovat keskenään ristiriitaisia, emmekä
aina
tiedä, onko esimerkiksi parempi määritellä väestöt kielen vai geenien
perusteella - vai molempien. Tässä artikkelissa keskitymme siihen, mitä
moderni
molekyyli- ja populaatiogenetiikka tarjoavat suomalaisten sukujuurten
selvittelyssä.

Nykyihmisen syntysijana pidetään Saharan eteläpuolista Afrikkaa, josta
ihmisiä
alkoi siirtyä Lähi-itään ja Aasiaan noin 100 000-120 000 vuotta sitten.
Osa
heistä siirtyi nykyisen Euroopan alueelle kahdessa aallossa, joista
ensimmäisen
ajankohta oli noin 40 000 vuotta ja jälkimmäinen noin 28 000 vuotta
sitten.
Näiden ihmisten geneettisiä jälkeläisiä me nykysuomalaiset olemme -
kuten
kaikki muutkin eurooppalaiset.

Eurooppalaisten esivanhempien saapuessa nykyisen Euroopan alueelle
jäätikkö
peitti suuren osan Pohjois-Eurooppaa. Väestöä liikkui jään reunamilla
edestakaisin: jääkauden lämpimämpien jaksojen aikana jään reuna
vetäytyi,
jolloin väestöä siirtyi kohti pohjoista, ja kylmempinä kausina tultiin
takaisinpäin etelään. Väestöä keskittyi ns. pakoalueille eli
refugeihin, jotka
nykymaantieteen nimistöjen mukaisesti sijaitsivat Iberian, Balkanin ja
Ukrainan
alueilla. Vanhimmat arkeologiset todisteet asutuksesta Suomen alueella
ovat
noin 10 000 vuoden takaa, jolloin väestöä liikkui mannerjään
eteläreunan
tuntumassa jo nykyisen Etelä-Suomen tienoilla (Takala 2004, Wiik 2004).
Myöhemmin Suomeen idästä saapuneeseen kampakeraamiseen kulttuuriin ja
etelästä
tulleeseen vasarakirves- eli nuorakeraamisen kulttuuriin on myös
saattanut
liittyä uuden asutuksen saapumista ja sekoittumista vanhaan
populaatioon.
Tärkeimmät Suomen alueelle suuntautuneet kulkureitit on esitetty
kuvassa.

Voimme ryhtyä tarkastelemaan, miten tämä historia näkyy geeneissämme -
mitä
geenimme kertovat siitä, keitä geneettiset esivanhempamme mahdollisesti
olivat.

Äitilinja: Mitokondrion DNA
Väestöjen alkuperää, keskinäisiä sukulaisuussuhteita ja muuttoreittejä
tutkittaessa on jo runsaan parinkymmenen vuoden ajan hyödynnetty
mitokondrion
DNA:ta (mtDNA). Tuman kromosomien lisäksi DNA:ta on myös
mitokondrioissa, jotka
huolehtivat solun energiantuotannosta. Ihmisen mtDNA-molekyyli on noin
16 600
emäksen mittainen rengasmainen DNA-molekyyli, joita on kussakin solussa
sadoista useampiin tuhansiin. Kun jälkeläinen saa tuman geenejä yhden
kopion
kummaltakin vanhemmaltaan, periytyvät nämä tuhannet mtDNA-molekyylit
ainoastaan
äidiltä sekä pojille että tyttärille: geneetikot puhuvat
uniparentaalisesta
periytymisestä. Tuman DNA:han verrattuna mtDNA:ssa tapahtuu runsaasti
mutaatioita. Koska ne eivät korjausmekanismien tehottomuuden vuoksi
korjaudu,
mutaatiot myös jäävät mtDNA:han. MtDNA:ssa ei tapahdu rekombinaatiota,
joten
mutaatiot ovat sen ainoa muuntelun lähde. Mutaatiot kertyvät mtDNA:han
hierarkkisesti muodostaen äitilinjoja. MtDNA:n merkkitekijöinä,
markkereina,
käytetään pääasiallisesti yhden emäksen muutoksia eli »snippejä»
(single
nucleotide polymorphism, SNP). Mutaatiot luonnehtivat toisiinsa
liittyviä mtDNA-
tyyppien ryhmiä, joita kutsutaan haploryhmiksi. Kaikilla samaan
haploryhmään
kuuluvilla henkilöillä on tämä sama mutaatio kaikissa
mtDNA-molekyyleissään,
koska haploryhmiä luonnehtivien mutaatioiden on ajateltu tapahtuneen
lajimme
historian aikana vain kerran ja olevan siis hyvin vanhoja ja
stabiileja.
Haploryhmillä on selvä maantieteellinen jakauma afrikkalaisiin,
eurooppalaisiin
ja aasialaisiin; aasialaisista polveutuvat alkuperäisamerikkalaisten
(intiaanien) haploryhmät.

Eurooppalaisessa väestössä esiintyvät mtDNA-tyypit jakautuvat yhdeksään
päähaploryhmään, joita historiallisista syistä on alettu merkitä
kirjaimilla H,
I, J, K, V, T, U, W ja X (Torroni ym. 1996). Alun perin haploryhmät
kartoitettiin ns. RFLP-analyysillä, jossa haploryhmää luonnehtiva
mutaatio
havaitaan joko tietyn restriktioentsyymin tunnistuskohdan puuttumisena
tai
esiintymisenä mtDNA:ssa. Molekyyligeneettisten menetelmien kehittymisen
ja
tehostumisen myötä on siirrytty yhä enemmän koko mtDNA:n kattavaan
sekvensointiin, ja täydellisen sekvenssitiedon perusteella
päähaploryhmät on
voitu jakaa lukuisiin alahaploryhmiin ja edelleen moniin alalinjoihin,
jolloin
muodostuu puumaisia fylogenioita. Näin tutkimuksia eri väestöjen
alkuperästä,
keskinäisistä sukulaisuussuhteista ja muuttoreiteistä on voitu
huomattavasti
tarkentaa. Päätelmät tehdään määrittämällä eri haploryhmien ja
alahaploryhmien
yleisyydet nykyväestöissä ja vertaamalla näitä keskenään; lisäksi apuna
voidaan
käyttää myös esimerkiksi arkeologisia tietoja. Esimerkiksi muuttoreitit
näkyvät
mtDNA:n monimuotoisuudessa siten, että alueilla, joilla tietty
haploryhmä on
syntynyt, se on yleisempi kuin alueilla, minne se on levinnyt.
Haploryhmien
syntyaikojakin voidaan laskea mtDNA:n arvellun mutaatiovauhdin
perusteella,
mutta laskelmat ovat hyvin summittaisia ja parhaimmillaankin vain
suuntaa
antavia - mtDNA:n mutaatiovauhtia kun emme voi tietää tarkasti.

MtDNA:n haploryhmien yleisyyksien perusteella suomalaisten -
saamelaisia
lukuun ottamatta - on todettu äitilinjojensa puolesta vastaavan muita
eurooppalaisia väestöjä (mm. Torroni ym. 1996, Lahermo ym. 1999,
Sajantila ym.
1996). Samankaltaista haplotyyppijakaumaa eli eurooppalaisia
äitilinjoja
edustavat muutkin suomalais-ugrilaisen kielialueen länsireunan kansat,
mutta
Uralin taakse mentäessä alkavat aasialaiset haploryhmät yleistyä (mm.
Derbeneva
ym. 2002). Jonkin verran itäistä vaikutusta äitilinjoissamme näkyy,
sillä
suomalaisilta on löydetty - joskin harvinaisena - ainakin yksi
äitilinja, joka
edustaa erästä aasialaisilla kansoilla yleistä haploryhmää.

Eurooppalaisten yleisin haploryhmä on H, joka kattaa noin 40-60 %
eurooppalaisista (mm. Torroni ym. 1996 ja 1998, Pereira ym. 2005). Noin
40 %
suomalaisesta väestöstä kuuluu tähän haploryhmään. Muita yleisiä
haploryhmiä
meillä ovat U ja J (Torroni ym. 1996). Haploryhmän H arvellaan
syntyneen Lähi-
idässä noin 25 000-30 000 vuotta sitten (mm. Torroni ym. 1998). Sieltä
se
toisen siirtymäaallon neoliittisen Gravette-migraation mukana levisi
kautta
koko Euroopan ja edustui siten kaikkien refugien väestöissä ja
kulkeutui
edelleen aina pohjoisemmaksi (Achilli ym. 2004). Haploryhmä H on ollut
siis
mukana kaikissa Euroopan alueen muuttoaalloissa, mistä aiheutuu sen
tasaisen
yleinen levinneisyys koko nykyisessä Euroopassa. Näin ollen
yksittäisten
väestöjen muutoista ja keskinäisistä sukulaisuuksista ei voida paljon
päätellä
päähaploryhmän yleisyyden perusteella. Sen sijaan kun haploryhmä
jaetaan
alahaploryhmiin, saadaan tarkempaa tietoa. Kahden alahaploryhmän H1:n
ja H3:n
on havaittu olevan yleisimpiä Lounais-Euroopassa, mm. baskiväestön
keskuudessa
(Achilli ym. 2004, Pereira ym. 2005), ja näiden katsotaan syntyneen
Iberian
refugin alueella (Achilli ym. 2004).

Poikkeuksena muista suomalaisista saamelaisten äitilinjat erottuvat
muista
eurooppalaisista, sillä vain noin 5,3 % niistä kuuluu haploryhmään H
(Achilli
ym. 2004). Näistä puolestaan suurin osa sijoittuu alahaploryhmään H1.
Tämän
arvellaan siirtyneen Iberian alueelta pohjoiseen Fennoskandiaan
läntistä
reittiä Norjan rannikkoa pitkin - idästä se on tuskin tullut, koska
siperialaisilla väestöillä ei esiinny alahaploryhmää H1 (Tambets ym.
2004).
Myös arkeologisten löydösten mukaan varhaisimmat asukkaat saapuivat
pohjoiseen
Fennoskandiaan juuri läntistä reittiä noin 9 000 vuotta eKr.

Kaiken kaikkiaan saamelaisten äitilinjat ovat vähälukuisempia kuin
suomalaisten ja eurooppalaisten yleensä. Saamelaisilta puuttuvat lähes
tyystin
haploryhmät I, J, K, T, W ja X; sen sijaan liki 90 % heidän
äitilinjoistaan
edustaa haploryhmiä U ja V, joihin suomalaisten äitilinjoista kuuluu
vain noin
20 % (Lahermo 1999). Haploryhmä U on hyvin vanha päähaploryhmä, jonka
iäksi on
arvioitu noin 60 000-70 000 vuotta. Sen arvellaan syntyneen melko pian
sen
jälkeen, kun nykyihmisen siirtyminen Afrikasta alkoi (Achilli ym.
2005).
Haploryhmä U jakautuu useisiin alahaploryhmiin, joiden taajuudet
vaihtelevat
eri väestöissä. Euroopassa on hyvin laajalle levinnyt alahaploryhmä U5,
jonka
on laskettu syntyneen noin 40 000-50 000 vuotta sitten. Saamelaisten
mtDNA:t
kuuluvat tiettyyn linjaan U5b1b, jota esiintyy myös itäisessä
Euroopassa,
Kaukasuksella ja jopa Pohjois-Afrikassa asti (Tambets ym. 2004, Achilli
ym.
2005). Linjan on arveltu syntyneen noin 9 000-11 000 vuotta sitten
Iberian
refugin alueella ja kulkeutuneen sieltä laajalle koilliseen ja etelään,
ei
kuitenkaan Siperiaan asti (Achilli ym. 2005).

Linjojen H1 ja U5b1b yleisyydet ja levinneisyys muistuttavat hyvin
paljon
haploryhmää V, jonka syntysijana pidetään myös Iberian refugia (Torroni
ym.
2001). Sitä tavataan myös itäisessä Euroopassa aina Volgan seudulle
asti.
Tietyt, itäiset linjat ovat saamelaisilla yleisiä, minkä perusteella on
päätelty äitilinjojen kulkeutuneen pohjoiseen Fennoskandiaan
Itä-Euroopan
suunnalta (Tambets ym. 2004).

Haploryhmien yleisyydet nykyväestöissä heijastavat siis väestöjen
liikettä
syntysijoiltaan. Pohjoiseen Fennoskandiaan tultiin lännen suunnalta
ilmeisesti
kahta reittiä. Itäisempi reitti on kulkenut Keski-Euroopasta itään mm.
Volgalle, josta on siirrytty Karjalan ja Suomen kautta pohjoiseen.
Läntisempi
reitti on suuntautunut Keski-Euroopasta Länsi-Norjan rannikkoa pitkin
(Wiik
2004).

Isälinja: Y-kromosomi
Viime aikoina on mtDNA:n rinnalle populaatiogenetiikan työvälineeksi
noussut Y-
kromosomi. Se periytyy uniparentaalisesti, isiltä pojille, eikä
suurimmalta
osaltaan rekombinoidu. Mitokondriaalisia äitilinjoja vastaavasti
Y-kromosomin
DNA-sekvenssin muuntelun perusteella voidaan muodostaa isälinjoja,
jotka
edelleen yhdistyvät haploryhmiksi yhteisten mutaatioiden perusteella.

Y-kromosomin käyttö populaatiogenetiikassa on mtDNA:han verrattuna
ollut
vähäisempää. Y-kromosomin mutaatiovauhti ei ole yhtä nopea kuin
mtDNA:n, joten
vastaavien informatiivisten merkkitekijöiden löytyminen on ollut
hitaampaa.
Siinä missä mtDNA:n mutaatiot ovat valtaosin yhden emäksen muutoksia,
Y-
kromosomitutkimuksissa voidaan hyödyntää lisäksi pieniä insertioita,
deleetioita ja duplikaatioita sekä ns. mikrosatelliitteja.
Mikrosatelliittien
mutaatiovauhti on nopea muihin mutaatiotyyppeihin verrattuna, joten
niiden
avulla on mahdollista tutkia myös väestöjen sisäisiä suhteita.

Suomalaiset ovat äitilinjojensa puolesta hyvin yleiseurooppalaisia ja
homogeenisia, mutta isälinjoissa havaitaan eroja. Suomalaisissa
isälinjoissa
erottuu kaksi päälinjaa, läntinen ja itäinen (Kittles ym. 1998, Lahermo
ym.
1999, Hedman ym. 2004). Läntistä isälinjaa edustaa selkeimmin
haploryhmä I,
jota esiintyy ainoastaan Euroopassa ja aivan erityisen yleisesti
Skandinaviassa. Länsi-Suomessa sen yleisyys on yhtä suuri kuin
Ruotsissa, mikä
kertoo voimakkaasta skandinaavisesta vaikutuksesta alueella (Koivumäki
ym.,
julkaisematon havainto). Y-kromosomin vaihtelun perusteella
Länsi-Suomen
voidaan siis katsoa kuuluvan skandinaaviseen alueeseen. Itäisestä
vaikutuksesta
puolestaan kertoo tietyn merkkitekijän ns. TatC-polymorfian
esiintyminen noin
60 %:ssa suomalaisista isälinjoista (Zerjal ym. 1997, Lahermo ym.
1999).
Kyseessä on yhden emäksen muutos, josta tunnetaan kaksi muotoa, T ja C.
TatC-
muotoa tavataan Koillis-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa, mutta
läntisestä
Euroopasta se puuttuu lähes tyystin (Zerjal ym. 1997, Tambets ym.
2004).
Suomalaisten lisäksi TatC-muotoa esiintyy yleisenä balteilla, joiden
isälinjoista noin 30-40 % on tätä itäistä tyyppiä (Laitinen ym. 2002).
Toinen
TatC-muodon ydinalue on idässä, jossa sitä löytyy Siperian jakuuttien
ja
Mongolian burjaattien isälinjoissa (Zerjal ym. 1997). Suomalaisten ja
balttilaisten isälinjojen samankaltaisuus kertoo läheisestä
geneettisestä
sukulaisuudestamme balttien kanssa. Tämä ei enää näy
kielisukulaisuudessa,
sillä latvialaisten ja liettualaisten arvellaan vaihtaneen
suomalais-ugrilaisen
kielensä indoeurooppalaiseen kieleen (Laitinen ym. 2002). Sitä, onko
TatC-muoto
alun perin syntynyt idässä vai lännessä ja mihin suuntaan geenivirta on
siis
kulkenut, ei toistaiseksi voida sanoa varmasti.

Myös saamelaisten isälinjoissa havaitaan itäinen ja läntinen jakauma:
noin
puolet isälinjoista edustaa TatC-muotoa, puolet Euroopassa yleisiä
isälinjoja
(Tambets ym. 2004).

Suomalaisten isälinjojen jakautumisen kahteen päälinjaan voidaan
tulkita
vahvistavan käsitystä siitä, että Suomen aluetta ei asutettu yhdessä
muuttoaallossa, vaan päämuuttoaaltoja oli ainakin kaksi: toinen idästä
Laatokan
tienoilta, toinen lännempää Suomenlahden eteläpuolelta (Kittles ym.
1998,
Lahermo ym. 1999, Raitio ym. 2001). Sen lisäksi, että TatC-muoto on
yleisempi
itäisissä maakunnissamme, myös muissa merkkitekijöissä on todettu selvä
ero
itäisten ja läntisten maakuntien välillä (Raitio ym. 2001, Hedman ym.
2004;
Koivumäki ym., julkaisematon havainto). Suomen itä-länsi-jakautuma
näkyy myös
kulttuurisina ja antropologisina eroina ja jopa epidemiologisesti mm.
sydän- ja
verisuonitautien esiintyvyydessä (Juonala ym. tässä numerossa).

Suomalaisilla Y-kromosomin haplotyyppien määrä on vähäisempi kuin
muilla
eurooppalaisilla väestöillä (Sajantila ym. 1996, Lahermo ym. 1999).
Muuntelun
vähäisyys voidaan selittää väestöllisillä pullonkauloilla ja niiden
aiheuttamalla perintöaineksen vähittäisellä muuntumisella (genetic
drift).
Sodat, kulkutaudit ja nälänhädät ovat dramaattisesti harventaneet
väestöä,
jolloin geeniaines on kaventunut. Sittemmin tästä sattumanvaraisesti
kaventuneesta aineksesta on muodostunut kasvavan väestön geenipooli.
Tämä ilmiö
on näkynyt suomalaisessa tautiperinnössä näihin päiviin asti.

Lopuksi
MtDNA:n ja Y-kromosomin muuntelun perusteella tehtävät tulkinnat
eroavat usein
toisistaan. Tämä on havaittu lähes kaikissa populaatiogeneettisissä
tutkimuksissa. Miten on selitettävissä, että äitilinjamme osoittavat
meidät
suomalaiset läntisiksi, isälinjat puolestaan sekä läntisiksi että
itäisiksi?
Yleensä maantieteelliset rajat saadaan isälinjoissa näkyviin selvemmin
kuin
äitilinjoissa, koska Y-kromosomin muuntelusta suurempi osa on
populaatioiden
välistä ja mtDNA:n muuntelusta suurin osa yksilöiden välistä. Lisäksi
naiset
ovat ns. patrilokaalisen perinteen mukaisesti liikkuneet miehiä
enemmän. He
ovat muuttaneet miehen kotiin avioliiton myötä, ja usein toisilleen
sukua
olevat miehet ovat pysyneet maantieteellisesti lähellä toisiaan
(Seielstad ym.
1998). Mahdollisesti myös käytetyt merkkitekijät vaikuttavat: mtDNA:sta
ei
vielä ole löydetty sellaisia merkkitekijöitä, joilla Y-kromosomin
lailla
saataisiin asteittaiset muutokset näkyviin mm. pohjoisessa Euraasiassa.

Suomalainen tautiperintö puolestaan kertoo lähinnä nykysuomalaisten
perustajaväestön pienuudesta ja maan asutushistoriasta. Sattuma on
säädellyt
sitä, mitä geenejä esivanhempamme mukanaan toivat. Väestömme on kokenut
useita
pullonkaulavaiheita, jolloin väestön määrä on kulkutautien ja
nälänhädän vuoksi
pienentynyt rajusti ja alkanut sitten uudelleen lisääntyä sattuman
muokkaamasta
geenipoolista, mikä on mahdollistanut tiettyjen tautigeenien
rikastumisen.

nipitiri, 2006-01-23 16:12:09

ehh... arvutajaid... :)
ma mõtlesin ikka, et pere kõigil lastel oleksid sellised tingimused täidetud...
siis peab olema peres vähemalt kaks tirtsu ja kaks põnni...
veel vaidlete?
mhh?

He, N, 2006-01-23 16:14:43

séega, kuj mull onn xde ja vennd, sis on mejjd 4?

Nipitiri arvutus oli täpne :)

Kui on 3, siis on kas:
1 õde & 2 venda
2 õde & 1 vend

Esimesel juhul, kus on 1 õde, ei ole sellel õel õde. Teisel juhul, kus on 1 vend, ei ole sellel vennal venda.

Nii et nipitiri arvutas asjad kogu perega arvestades täpselt välja :)

He, Nipitiri, 2006-01-23 16:16:55

Vastasid juba siis, kui mina kirjutasin ..seletasin pikemalt muidugi :)

Nii et, 2006-01-23 16:20:39

är' näpi ega tiri ! ;)

v.l., 2006-01-23 16:22:27

Laste arv peres pole nende arenguks nii probleem, sest on olemas ka lasteaiad, suure maja liivakastid jne. muud variandid suhtlemise treenimiseks.
Aga probleem on ka selles, et naisterahva bioloogiline mehhanism eeldab 4 - 6 lapse sünnitamist ja seda juba muul moel ei asenda.

DT, Nipitiri, 2006-01-23 16:36:39

Soristan! Oudistasin!

Nägin selle kella all sinu enda kommentaari, ja arvasin, et sul on sassi lännu viide. Kuigi juurde mõtlesin kõheldes, et aga Nipitiri on meil ju nii punktuaalne. Alles hiljem avastasin, et me olime samal hetkel mõlemad oma kommid postitanud:-))

Reinkarneerusin hoopis, lähetati uuele ringile iseendana:-)

toomas, 2006-01-23 16:52:36

Seda, et saamidel on emaliini pidi rohkem pärislääneeuroopa (Ibeeria) päritolu kui meil läänemeresoomlastel, teadsin juba ennem, aga seda polnud küll kuulnud, et isaliini pidi jagunevad soomlased skandinaavia tüüpi läänesoomlasteks ja siberi tüüpi idasoomlasteks.

See sama vahe peaks rassiliselt ka Eestist läbi jooksma: ka meie emapoolses suguvõsas lähevad inimesed üsna järsuslt kahte lehte (mina olen seega nähtavasti siberi tüüpi).

nipitiri, DT, 2006-01-23 16:52:58

reinkarneerusid... :)

*

aga et punktuaalne... nojah...
vahel ole hullult hajameelne... tegelikult...

elfitaat, 2006-01-23 17:01:51

Naljatilk, elfitaat!

Hiinas pole miski kaup defitsiitsem, kui naine.

Hiina lõunapiiri kuumim kontraband on vietnami, malaisia või tai naine. Ei küsita keele ega pudrukeetmise oskuse järele, hiina mehele piisab naine olemisest - selle situatsioonini on jõutud selle kurikuulsa ühe-lapse poliitikaga: vanemad eelistavad seal enamikel juhtudel ainsama lapsena poisslast ilmale tuua (l: elama jätta:-(()
////////////
nii kurb....:-(

***